keskiviikko 9. lokakuuta 2013

jostain..

...tahtoisin nyt ammentaa lisää voimia ja jaksamista. Aijemmin tarvitsi vain soittaa äidille ja tunnin purnauksen jälkeen olin taas kuin uusi ihminen uusiin koitoksiin. Sitä ei arvaakkaan mitä menettää ennenkuin se on menetetty. Kuinka tärkeää oli olemassa ihminen joka tiesi sinut läpikotaisin ihan koko elämän mittaiselta ajalta ja valoi uskoa että jaksat omien teinien kanssa, omassa työssä ja ihan kaikessa.
Työ on osoittautunut tänä syksynä todella väsyttäväksi ja koitan repiä sitä iloa irti minkä takia tätä työtä teen.
Välillä tekisi mieli hiukset irti repiä päästä kun niin sapettaa lasten käytös, kuinka kummassa sitä tuossa iässä näkeekin kaiken niin mustavalkoisena. Väsynyt äiti olen ja toivon niin itselle kuin kaikille muillekkin äideille jaksamista.
                                                    -aurinko paistaa myös risukasaan-


 
Kuva on muuten taannoiselta Tallinnan reissulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! Jätäthän jälkesi käynnistäsi blogissani :)